Tänään löytyi minun tyynyn alta jomman kumman maitohammas. Mitähän ne toivoo keijun tuovan...
Kuvasarjaa kissanpäivistä:
Rakentelin tässä yks päivä tyhjistä paperirullista tornin, mihin saa laitettua nameja kalasteltavaksi. Aluksi Oci meinasi kaataa koko höskän, eli versioon 2.0 pitänee lisätä vielä pohjalevy. No Oci kuitenki tykkäs onkia raksuja onkaloista, Neeri tyytyi vain "auttelemaan" vasta puolelta ;)
Blogin päivitys on valitettavasti kokenut hidastumista työ- ja koulukiireiden vuoksi (valmistumispäivä lähenee!).
Laitan nyt kuitenkin muutamia kuvia. Videotakin yritin muokata, mutten vielä hallitse sitä muokkausohjelmaa ja onnistuin hävittämään puolet videoleikkeistä :D :(
Yritän uudestaan myöhemmin ja laitan tuotoksen sitten tänne.
Duolla alkaa päiväunien määrän väheneminen näkyä. Varttuuko meidän kissavauvat vai tuoko valoisa kevät ylimääräistä virtaa ja jaksamista. He saivat myös eläinkaupan tädiltä lahjaksi (kaupanpäällisiksi) hienon uuden lelun! Se on etenkin Neerin mieleen. Se on sellainen rahiseva pallo joustavan narun päässä ja pallosta roikkuu ohuita kangassuikaleita. Neeri on ihan villinä! Ensimmäistä kertaa Neeri on pitänyt sellaista saalistusääntelyä, yrittää matkia kai lintua - toimii kyllä tälle uudelle "linnulle" ;). Ja vau mitä hyppyjä se tekeekään yrittäessään saada punavalkoista "lintua" saaliiksi.
Pakko sanoa, että nämä kaksi ihanaa kissanpentua on tuonut paljon iloa ja hauskuutta jokaiselle päivälle. Ihaninta on aamuisin se valtava läheisyyden kaipuu kun on KOKO yö oltu ilman huomiota. Pakko tulla sitten puskemaan ja kehräämään ja oikein vaatimalla vaatimaan silirapsuja ♥
Sillä tavoin alkaa aina hyvä päivä.
Sunnuntaiaamu ja Ocin lempilelu.
wäää.. (suomennettuna: ruokaaaaaa)
"Ei se anna mulle, vaan aikoo syödä ite kaiken!" Ilme kuvastaa pettymyksen.
(Klikkaa kuva isommaksi)
Kovanjätkän poseeraus. Katu-uskottavuus ennen kaikkea.(Vissiin vähän maton kanssa painittu ennen kuvaa ;D )
Täällä on 24/7 semmoset pentumeiningit menossa, että menoa ei todellakaan puutu. No, onneksi sentään yöt on rauhoitettu nukkumiselle (sekä meille ihmisolennoille että Duolle). Päiväunien määrä on huomattavasti vähentynyt ja sen huomaa helposti; yhä useammin on mentävä katsomaan mm. mistä mikäkin ääni tulee, mitä nyt syödään ja mitä ihmettä ne on TAAS löytäny. Etenkin tuo pienten tavaroiden löytäminen on aivan uskomatonta. Koskaan ei voi saada täysin kaikkea kissanpennun ulottumattomiin, koska pentu ulottuu vaikka avaruuteen mikäli sitä ei ole juuri sillä hetkellä näkemässä.
Hyvän ruokahalun he myös omistavat. Erityisesti Neeri, sillä hän haluaa maistaa ja syödä mitä tahansa mitä on meidän ihmisten lautasella. Ja sitten kun se on niin vikkeläkin! Kulkee kuin pieni kolibri. Neeri on jo löytänyt kaikkein nopeimmat reitit keittiön pöydälle ja on ilmeisesti moneen kertaan harjoitellut kaikki hyppykohdat, sillä niin vikkelästi ja määrätietoisesti hän etenee. Nostin kerran Neerin olohuoneessa odottavaan syliin, kun aloin itse ruokailla keittiössä. Arvatkaa vaan, Neeri oli tuhannesosa sekunnissa keittön pöydällä. Se meni niin lujaa, ettei voinu ku nauraa.
Ocin elämä koki eilen suuren muutoksen, sillä hän siirtyi urheasti kastraattien klubiin. On se kyllä silti meidän äijjä. Äijistelyn todistaa esimerkiksi se, että esilääkepiikin saadessaan hän vähät välitti jostain pienestä piikin tuikkauksesta. Eläinlääkärikin totesi että ohoh, ei sanonu mitään. Nyt saadaan sitte odotella, että mahtoko leikkaus vaikuttaa ruokahaluun.
Tähän mennessä kaikki automatkat ovat johtaneet eläinlääkärille, ikävä kyllä. Silti kantokoppaa ei olla alettu vihata, nimittäin siinä leikitään ahkerasti silloin kun se esillä on. Täytyy kuitenkin nyt vähitellen tehdä automatkoja ilman, että päädytään tohtorin luokse. Päädytään vuorostaan välillä vaikkapa kotiin, jossa odottaa namiateria!
Tässäpä kuitenkin jo otsikossa luvattu hiirijahti -video!
Neeri tykkää katsella ruutuja. Söpö hörökorva on aina menossa mukana.
Ja sitten iso satsi söpöstelykuvia :)
Raitajalkoja ristiin rastiin, löytääkö ne enää omansa kun heräävät
Oci raksahommissa! Oci työskentelee tällä hetkellä työnjohtajana rakennustyömaalla. Oci on siinä hommassa aika haka.
Vedetään lonkkaa
Hymypoika
Cool cat is cool
Näiden kuvausten aikana tuli yhteensä ainakin 5 haukotusta, tässä niistä yksi ja erittäin makea sellainen
"Äitiysloma" loppui ja blogin päivitys on hidastunut, mutta Duolta ei virtaa puutu. Aiemmissa blogiteksteissä pääosassa oli enimmäkseen Oci, koska Neeri ei sairastelun vuoksi jaksanut toimittaa tähden virkaa. Mutta korjataan se asia nyt.
Aluksi Oci oli oikeastaan enemmän se Duon Hur ja Neeri oli Mau, mutta nyt viikon aikana myös Neeristä on tullut aivan uskomaton hurisija. Molemmat ovat semmosia, ettei tarvitse kuin katsoa heitä päin niin hurina jo alkaa. Jos olisi kehräyksen MM-kisat niin nämä kissat olisivat ehdottomasti finaalissa. Neeristä on tullut myös yhtälailla maharapsujen kalastelija, kuin mitä Oci on ollut. Neeri on näistä kahdesta kyllä edelleen pikku sylikisu. Oci on niin kovajätkä, että sitä kiinnostaa enemmän metsästystouhut, kuin sylissä makoilu. Neerin luonteesta paljastuu kokoajan ihania pieniä asioita, mitkä olivat aiemmin piilossa sen mahataudin takia. Neeri on aina paikalla jos tapahtuu jotain, tai vaikka ei tapahtuisikaan. Miten voi olla niin vikkelä kissa! Tuhannesosa sekunnissa se ilmestyy esimerkiksi pöydälle, ja erityisesti juuri silloin kun yrittää tehdä jotain kissoilta salaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Oci toimii lihaksilla ja Neeri aivoilla. Neeristä on kuoriutunut itse oveluus.
Huh, mikä helpotuksen tunne! Aamulla kun Neeri huomasi että heräsin, hän hyppäsi yhdellä loikkauksella kainalooni ja aloitti kovan kehruun. Ocin kanssa paini sujui myös tavalliseen tapaan. Ajattelin että nyt tai ei koskaan, ja tein semmosen herkkusekoituksen lautaselle kuin ikinäkään kaapista löytyi. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Neeri pisteli poskeensa märkäruokaa, niinkuin mitään mahatautia ei olisi koskaan ollutkaan! Tänään päivän aikana on ruoka maistunut useamman kerran, myös kuivaraksut! Antibioottikuuri jatkuu kuitenkin vielä pari päivää, että kaikki pöpöt lähtee kokonaan pois. Nyt näyttää tilanne kuitenkin todella hyvältä. Onneksi.
Ja sillä välin kun Neeri sairasti, Oci käytti mattoa leikkikaverin korvikkeena:
